Luvaton vuokralainen
Vuonna 1707 Erik Brusilan luona majaili erään rengin vaimo Valborg Larsdotter. Tätä ilman aviomiestään elävää naista pidettiin irtolaisena, koska hän ei ollut työssä kenenkään palveluksessa. Tällaisella henkilöllä ei ollut oikeutta kaupungissa asumiseen, ja irtolaisen majoittaminen oli myös rikos. Erik Brusila ja Walborg haastettiin kämnerioikeuteen. Seuraavassa oikeuden pöytäkirjat suomennettuina:
KO 8.5.1707 s. 296v
Kaupunginfiskaali haastaa Erik Brusilan oikeuteen irtolaisväen majoittamisesta. Erik ei ole paikalla, käsittely siirtyy seuraavaan lauantaihin.
KO 11.5.1707 s. 300
Kaupunginfiskaali otti Brusilan jutun esille. Brusilalta kysyttiin, miksei hän ollut tullut paikalle 8. päivänä, vaikka häntä oli edellisenä päivänä käyty kutsumassa. Brusila vastasi olleensa töissä kauppias Simonin luona, ja tämä työ oli edelleen meneillään. Brusila sanoi, ettei ymmärtänyt miksi hänen piti tulla oikeuteen, mutta oikeudenpalvelijat Simon Andersson ja Henrik Eriksson kertoivar sanoneensa Brusilalle, että fiskaali valitti hänen majoittavan irtolaisia. Sitä ei Brusila nyt voinut kieltää. Ja koska Brusila oli lainmukaisesti kutsuttu oikeuteen ja hän oli ilman laillista syytä jäänyt pois, häntä sakotettiin nyt 3 hopeataalaria.
Sitten kaupunginfiskaali esitti syytöksen, jonka mukaan Brusila oli majoittanut talossaan räätäli Augustin Machewitzin rengin vaimoa, ja että häntä siksi lain mukaan pitää rangaista. Brusila vastasi, että Machewitzin rengin vaimo oli majaillut hänen luonaan viime Mikaelinpäivästä lähtien ja sanoi vaimon olevan kaupungin lapsi, ja hän oli saanut luvan edesmenneeltä pormestari Saichsilta. Fiskaali sanoi, että vaimon sallitaan olla kaupungissa, jos hän menee palvelukseen, mutta ei jos hän vain istuu tyhjänpanttina ja asuu toisen luona, ja siihen edesmennyt pormestari ei antanut lupaa. Fiskaali sanoi myös, että mainittu rengin vaimo oli kauemmin oleskellut Brusilan luona, ja että hänet pitää ylihuomiseksi kutsua oikeuteen.
KO 14.5.1707 s. 306
Juttu otettiin taas esille. Nyt paikalla oli Augustin Michewitzin rengin Anders Jakobssonin vaimo Walborg Larsdotter, joka kertoi palvelleensa useissa paikoissa täällä kaupungissa, ja viimeksi rahastonhoitaja Heedmanilla. Sieltä hän oli tullut, kun hän oli seuraavasta Mikaelinpäivästä kaksi vuotta sitten mennyt naimisiin Anders Jakobssonin kanssa, ja heidän häitään oli vietetty Erik Brusilan luona, missä hän sitten jouluaikaan asti oli asunut. Sieltä hän oli tullut Maria Karjanmaa-nimisen naisen luokse, mutta sen jälkeen kun hänet oli sotkettu erääseen varkausjuttuun, hän oli lähtenyt sieltä ja tullut taas Brusilaan viime vuoden Mikaelinpäivänä, ja siellä hän oli edelleen.
Valborg pyysi vapautusta fiskaalin haasteesta, koska hän oli kaupugin lapsi, samoin pyysi Brusila. Mutta fiskaali pysyi vaatimuksessaan rangaista heitä molempia, koska Walborgilla ei ole lupaa asua toisten luona (att sätta sig inhyses), vaikka hän on kaupungin lapsi, vaan hänen pitäisi mennä palvelukseen. Walborg sanoi, ettei hän voi käydä töissä, koska hänellä on lapsia. Fiskaali kieltäytyi vapauttamasta häntä syytteestä, koska hän voi hyvin saada palveluspaikan maalta, jos ei täältä kaupungista.
Fiskaali halusi päättää tuomion asiassa ja tuomio luettiin. Koska Walborg myönsi eläneensä kaupungissa joutilaana puolitoista vuotta, hänet tuomittiin neljännesvuodeksi töihin Kuninkaallisen Majesteetin linnaan tai Kuninkaankartanoon. Myös tuomittiin Erik Brusila maksamaan 40 hopeamarkkaa sakkoa siitä, että hän oli majoittanut sellaista laiskuria ja tyhjäntoimittajaa.