Erik Thomasson Brusila oli turkulainen porvari. Hän syntyi 1660-luvulla ja kuoli vuonna 1737. Ammatiltaan hän oli kirvesmies. Erik asui Mätäjärven korttelissa Kerttulinmäen kupeessa. Hän oli kaksi kertaa naimisissa. Noin vuonna 1699 hän meni naimisiin Maria Thomasdotterin kanssa. Maria kuoli 1710, ja Erik solmi pian toisen avioliiton. Vaimo oli nimeltään Lisa Jöransdotter. Lisa kuoli vuonna 1738.

Yllä olevassa kuvassa on osa vuoden 1688 henkikirjaa. Kolmantena siinä on Erik Thomasson Brusila ja hänen sisarensa Brita, kaksi henkilöä. Ulomman sarakkeen ykkönen tarkoittaa yhtä lehmää.

Erik oli vielä naimaton nuorimies ja asui sisarensa kanssa. Pian sisar meni naimisiin kaupunginpalvelija Matts Kähräjän kanssa, joka asettui asumaan Brusilan taloon. Kun Erik meni naimisiin 1690-luvun lopulla, hänen ja Mattsin välillä tehtiin sopimus siitä, miten asuminen järjestetään. 

Kun puhutaan vanhan Turun taloista, tarkoitetaan koko tonttia, jolla oli useita rakennuksia, sekä asuintupia että talousrakennuksia. Samalla tontilla asui usein isäntäväen lisäksi vuokralaisia omissa tuvissaan.

Erik ja Matts eivät tulleet toimeen keskenään. Kesällä 1701 Matts haastoi Erikin oikeuteen, syytti tätä sopimuksen rikkomisesta ja halusi lunastaa talon itselleen. Asiaa käsiteltiin ensin kaupungin alemmassa oikeusasteessa eli kämnerioikeudessa moneen kertaan seuraavan vuoden kevääseen asti. Sitten se vietiin raastuvanoikeuteen, jossa asiaan liittyviä kiistoja riitti aina vuoden 1704 lopulle asti.

Erik Brusilalla oli 1700-luvun alussa muitakin juttuja oikeudessa. Vuonna 1707 häntä syytettiin luvattoman vuokralaisen pitämisestä ja hänen vaimoaan sapatinrikkomuksesta. 

Isonvihan (1713–1721) jälkeen Brusilan naapuritontti Tilkanen oli autiona. Sen omisti Naantalin tullinhoitaja Olof Mjöd. Erik osti tontin Mjödiltä vuonna 1728 ja pystytti siihen uuden rakennuksen. Tästä seurasi pitkä oikeudenkäynti naapuri Ruotsalan kanssa, joka katsoi, että rakennus oli osittain hänen tonttinsa puolella. 

Viereisestä valikosta pääset lukemaan Erikin raastupajuttujen pöytäkirjojen suomennoksia.